Miksi eri artikkeleissa on samoille termeille erilaisia selityksiä?

Saatat kummastua Mene ja tiedä -lehden artikkeleita lukiessasi siitä, että eri tutkijat selittävät samoja termejä eri tavoin. Termien selittämisestä väitöskirjansa tehnyt tutkija kertoo, miksi näin on.

Termit ovat tieteellisen ajattelun rakennuspalikoita, sillä tutkimuksen käsittelemistä asioista on vaikea puhua ilman täsmällisiä sanoja. Termi määritellään yleensä erikoisalan käsitteen kielelliseksi tunnukseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että termi ensinnäkin liittyy kiinteästi johonkin erikoisalaan. Erikoisala voi olla tieteenala kuten fysiikka tai kulttuurintutkimus, mutta myös vaikkapa ammattialoilla tai harrastuksilla on omia erikoiskieliään. Sähköasentajat, sosiaalityöntekijät, boffaajat ja snookerinpelaajat käyttävät sanoja, jotka ymmärtää kunnolla vasta kun tuntee myös ammattialaa, lajia tai harrastusta. 

Toiseksi termi on sana tai useamman sanan joukko, joka toimii nimenä käsitteelle eli ajatuskokonaisuudelle. Termin ja käsitteen eroa voi havainnollistaa esimerkiksi termeillä fotosynteesi ja yhteyttäminen: ne ovat kaksi eri sanaa eli termiä mutta viittaavat samaan asiaan eli käsitteeseen. Tieteellisille termeille olennaista on myös se, että termille on selkeä määritelmä. Se on siis tarkkaan rajattu. Miten voi sitten olla niin, että samoja termejä näkee tieteellisissä teksteissä eri merkityksissä ja eri selityksillä?

Termit syntyvät aina jostakin näkökulmasta

Uusia tieteellisiä termejä syntyy monesta syystä ja monella eri tavalla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, ja uudet asiat tarvitsevat uusia nimiä. Kun biologi löytää uuden hyönteislajin tai fyysikko uuden hiukkasen, se nimetään termillä. Toisaalta uusi termi voi itsessään tehdä olemassa olevaksi jonkin idean tai ilmiön, josta ei aikaisemmin ole voinut puhua. Esimerkiksi filosofian termi utilitarismi teki näkyväksi uuden eettisen ajattelujärjestelmän ja kirjallisuudentutkimuksen termi pahan koulukunta teki käsitettäväksi tietyn kirjallisen suuntauksen. 

Toisaalta tutuille ilmiöille annetaan nimiä ja niitä luokitellaan tieteenalojen näkökulmasta. Esimerkiksi ihmisen arkinäkökulmasta aurinko, kuu ja tähdet ovat selvästi eri asioita, sillä ne erottuvat taivaalla toisistaan. Tähtitieteen näkökulmasta taas aurinko on yksi tähti muiden joukossa, kun taas taivaalla tähdeltä näyttävä valopilkku voi olla toinen planeetta, kuten aamu- ja iltatähtenäkin tunnettu Venus.

Samoja asioita voidaan siis luokitella ja nimetä termeillä eri tavoin sen takia, että luokittelun ja nimeämisen perusteet ovat erilaisia. Vaikkapa vedessä eläviä eliöitä voidaan luokitella niiden sukupuun mukaisesti eläimiin, kasveihin ja sieniin. Tämä luokittelu on arjestakin tuttu. Toisaalta meribiologiassa veden eliöitä luokitellaan myös niiden elintavan perusteella muun muassa planktoniin, nektoniin ja pleustoniin. Esimerkki kertoo myös siitä, että termi saa merkityksensä suhteessa toisiin termeihin: jotta ymmärtää kunnolla, mitä plankton tarkoittaa, on hyödyllistä tietää, että se on planktonia nimenomaan suhteessa nektoniin, pleustoniin ja muihin vastaaviin.

Termit kiinnittyvät kontekstiin ja niitä käytetään aina jossakin tilanteessa

Termit liittyvät olennaisesti tiettyyn tieteenalaan ja usein myös tieteenalan sisäiseen tutkimusperinteeseen tai koulukuntaan. Jos kielentutkija puhuu kuviosta ja taustasta, käy toiselle kielentutkijalle ilmi, että hän soveltaa tutkimuksessaan kognitiivista kielioppia. Jos taas aineistosta eritellään ideationaalisen metafunktion ilmenemistä, hän tarkastelee kieltä systeemis-funktionaalisen kieliteorian näkökulmasta. Tällä tavalla termin valinta paljastaa jo itsessään taustalla olevia lähtökohtia ja kertoo alaa tuntevalle paljon tutkimuksen luonteesta.

Vastaus otsikon kysymykseen voi olla se, että eri tutkijat ja tutkimusperinteet mieltävät saman termin merkityksen hieman eri tavoin omista lähtökohdistaan. Yhteiskuntatieteissä termi luokka on varsin keskeinen, mutta eri perinteissä sitä käytetään hieman eri tavoin, ja siitä syystä luokka-termiä on myös tarpeellista ankkuroida tarkemmin johonkin perinteeseen selittämällä, mitä se juuri tietyssä tutkimuksessa tarkoittaa. Toisaalta termit vaeltavat myös tieteenalalta toiselle, minkä seurauksena sama termi tarkoittaa ihan eri asiaa. Vaikkapa kemian termi valenssi, joka viittaa atomin muodostamien sidosten määrään, on lainattu kielitieteeseen, jossa se tarkoittaa niitä sanoja, joita tietyn verbin kanssa käytetään.

Samaakin termiä määritellään ja selitetään eri yhteyksissä eri tavoin sen mukaan, mikä on milloinkin lukijalle tarpeen tietää. Jos termi on hyvin keskeisessä roolissa tutkimusartikkelissa, tutkimusartikkelin alussa saatetaan käyttää paljonkin tilaa termin esittelemiseen. Joskus taas termi selitetään hyvin tiiviisti ja ohimennen, jos se on kyseisessä tekstissä vain sivuroolissa. Esimerkiksi tämän kirjoituksen alussa käytin melko paljon tilaa termin termi taustoittamiselle, koska se on koko artikkelin keskiössä.