Kysymyksiä tieteestä

Yksinkertaistettuna tieteen avoimuus tarkoittaa, että tiede ja sen tuotokset ovat julkisia ja yleisesti saatavilla. Digitalisaation myötä avoimuuden mahdollisuudet ovat parantuneet ja avoimuudesta on tullut myös tiedepolitiikan keskeinen teema.

Läheltä katsottuna kaikki tieteelliset tutkimukset näyttävät erilaisilta, mutta jos ottaa askeleen tai parikymmentä taaksepäin, kaikki tutkimukset seuraavat samankaltaista kaavaa. Ensin tutkimusprojektille haetaan rahoitusta, seuraavaksi kerätään aineistoa, sitten aineistoa analysoidaan ja lopuksi analyysi julkaistaan artikkelina tai kirjana. Mutta mitä tuo analysoitava tutkimusaineisto on ja miten sitä hallitaan?

Tieteellisiä artikkeleita selatessaan lukijan huomio saattaa kiinnittyä kirjoittajien määrään. Joskus kirjoittajia on vain yksi, mutta toisinaan niitä voi olla sivukaupalla. Yhteiskirjoittamisesta kirjan kirjoittaneet tutkijat kertovat, miksi näin on.

Television aamulähetyksissä ja keskusteluohjelmissa kokoontuu useimmiten miehistä koostuva asiantuntijakaarti. Missä naistutkijat luuraavat?

Tutkimus ei ole koskaan kokonaan irrallaan yhteiskunnasta, ja poliittisessa päätöksenteossa tulisi hyödyntää tutkittua tietoa. Millaisessa suhteessa tiede ja päätöksenteko ovat keskenään? Entä miten yksittäinen tutkija voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että olennainen tutkimustieto välittyisi poliitikoille saakka?

Tutkimusta tehdään eri tieteenaloilla hyvin erilaisin menetelmin, mutta mikä tieteestä lopulta tekee tiedettä? Tässä kirjoituksessa prosessioikeuden professori pohtii muun muassa tieteellisen tiedon ja totuuden yhteyttä.

Kaikkihan me tiedämme, mitä sanalla “tiede” tarkoitetaan. Vai tiedämmekö? Sanaa käytetään oikeastaan useammassakin merkityksessä ja käsitteen merkitys vaihtelee erityisesti kielestä toiseen. Artikkelissa Euroopan historian dosentti avaa muun muassa sitä, miten käsitteen erilaiset merkitykset liittyvät tieteellisen ajattelun kehittymisen historiaan.