Vaikuttaako yksilöllinen ilmastonmuutostieto ymmärrykseen ja asenteisiin?
Toiset kokevat ilmastonmuutoksen läheisemmäksi asiaksi kuin toiset. Koettu etäisyys voi vaikuttaa myös suhtautumiseen ilmastotoimia kohtaan. Voisiko ilmastonmuutos tuntua läheisemmältä, jos ihmisillä olisi tarkempaa tietoa siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan juuri heihin? Tutkijat selvittivät kehittämänsä verkkotyökalun avulla, miten yksilöllisesti räätälöity ilmastotieto vaikuttaa suomalaisten ilmastotietämykseen ja -asenteisiin.
Johdanto
Oletko miettinyt, mitä muutoksia omassa kotikaupungissasi tapahtuu, jos jatkamme ilmastoon vaikuttavien päästöjen lisäämistä tai onnistumme vähentämään niitä? Voisiko tieto vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudut ilmastotoimiin?
Ilmastonmuutos voi tuntua etäiseltä asialta, jos et ole havainnut muutoksia omassa elinympäristössäsi. Monet tutkimukset osoittavat, että henkilökohtaiseksi koettu tieto voi tehdä ilmastonmuutoksesta läheisemmän tuntuisen ilmiön ja vaikuttaa myös asenteisiin ilmastopolitiikkaa kohtaan. Me selvitimme Nature Climate Action -lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissamme, kuinka yksilöllisesti räätälöity ilmastotieto vaikuttaa suomalaisten näkemyksiin ilmastotoimista ja siihen, kuinka läheiseltä ilmiöltä ilmastonmuutos tuntuu.
Halusimme tutkia, onko ihmisillä tietoa ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista, ja onko tietotason ja ilmastoasenteiden välillä yhteyttä. Meitä kiinnosti myös se, kuinka etäisenä tai läheisenä ilmiönä suomalaiset kokevat ilmastonmuutoksen. Koetulla etäisyydellä on osoitettu olevan vaikutusta siihen, haluavatko ihmiset olla osallisina ilmastokeskustelussa ja kuinka vahvaa tukea he osoittavat ilmastopolitiikkaa kohtaan1. Tärkein tutkimuskysymyksemme liittyi tiedon rooliin: Tavoitteemme oli saada selville, voiko yksilöllisesti räätälöity ilmastotieto vaikuttaa ihmisten tietotasoon, ilmiön koettuun etäisyyteen ja ilmastopolitiikkaa koskeviin asenteisiin.
Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimusta varten kehitimme työkalun, jonka avulla kuka tahansa voi testata, kuinka haavoittuvainen itse on ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Työkalun pohjalla käytimme 17 eri ilmastomallin tuottamia tuloksia tulevaisuuden ilmastosta.
Valitsimme tarkasteluun lähitulevaisuuden (vuoden 2040) ja viisi erilaista ilmastoon liittyvää suuretta: helleaaltojen esiintyvyys, rankkasateiden määrä, talven kesto, ilmansaasteista johtuvat sairaudet ja energiantarve talojen lämmitykseen. Työkalu esittää näissä suureissa tapahtuvat muutokset nykypäivään verrattuna kahdessa skenaariossa: kasvavien ja vähenevien päästöjen maailmassa. Tärkeää oli tarkastella mahdollisimman paikallisia vaikutuksia, minkä vuoksi käytimme niin kutsuttuja alueellistettuja ilmastomalleja. Globaalit ilmastomallit laskevat asioita yleensä yli sadan kilometrin levyisille ruuduille, kun taas alueellistetuilla malleilla ruutujen koko on muutaman kilometrin luokkaa.
Yksilöllisen haavoittuvuuden laskemiseksi käyttäjä ilmoittaa työkalulle muun muassa asuinpaikkansa, ikänsä, koulutusasteensa, tulotasonsa, ja onko hänellä perussairauksia. Nämä kaikki ovat asioita, jotka vaikuttavat siihen, kuinka haavoittuvainen yksilö on ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tiedon vaikutusten arviointia varten toteutimme kyselytutkimuksen. Osallistujat vastasivat laatimamme kyselyn ensimmäiseen osaan, tutustuivat sitten työkalun antamaan räätälöityyn ilmastotietoon, ja lopuksi vielä vastasivat uudestaan kysymyksiin. Erilaisten väittämien avulla selvitimme, kuinka hyvin vastaajat tietävät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kokevatko he ilmastonmuutoksen etäiseksi ilmiöksi, ja miten he suhtautuvat erilaisiin ilmastopolitiikan ratkaisuihin. Kaksivaiheisella kyselyllä pääsimme sen jäljille, kuinka tietotaso ja suhtautuminen muuttuvat saadun tiedon myötä.
Analysoimme kyselytutkimusaineiston tilastollisilla menetelmillä. Erittelimme aineistoa monin tavoin, jotta saimme esiin mahdolliset erot eri väestöryhmiä edustavien ihmisten vastauksissa.
Mitä tutkimuksessa löydettiin?
Ilmasto-opas.fi -sivustolla julkaistiin kehittämämme työkalu, joka yhdistää paikalliset ilmastomallinnusten tulokset ja yksilöllisen haavoittuvuusarvion. Reilu tuhat yli 15-vuotiasta suomalaista kävi tutustumassa työkalun avulla muutoksiin, joita omalla asuinpaikallaan on odotettavissa vuoteen 2040 mennessä päästöjen vähennyttyä tai jatkettua kasvuaan. Lisäksi he saivat arvion omasta haavoittuvuudestaan ilmastovaikutuksille. Samassa yhteydessä osallistujat vastasivat kyselytutkimukseen, jolla selvitimme yksilöllisesti räätälöidyn ilmastotiedon vaikutuksia tietotasoon ja asenteisiin.
Vastausten perusteella havaitsimme, että räätälöity tieto selvästi lisäsi ymmärrystä ilmastonmuutoksesta. Monet vastaajat kokivat tietävänsä hyvin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa heidän elinympäristöönsä, mutta kyselytutkimuksen monivalintatesti osoitti, että heidän todellinen tietämyksensä oli keskinkertainen. Heikoin tietotaso oli heillä, jotka uskoivat tietävänsä erityisen hyvin ja joilla oli erityisen voimakas negatiivinen asenne ilmastotiedettä ja -politiikkaa kohtaan. Työkalun antamaan tietoon tutustumisen myötä vastaajat kuitenkin keskimäärin paransivat tietotasoaan.
Suurin osa vastaajista (87 %) koki, että ilmastonmuutos ei ole maantieteellisesti etäinen ilmiö. Työkalun antama tieto ei vaikuttanut tähän käsitykseen. Monet, erityisesti nuoremmat vastaajat, sen sijaan pitivät ilmastonmuutosta ajallisesti etäisenä, eli ajattelivat sen vaikutusten toteutuvan vasta tulevaisuudessa. Räätälöidyt ennusteet jossain määrin vahvistivat tätä käsitystä. Suurin vaikutus tiedolla oli siihen, kokivatko vastaajat ilmastonmuutoksen koskettavan juuri heidän kaltaisiaan ihmisiä. Tätä kutsutaan ilmiön sosiaaliseksi etäisyydeksi. Erityisesti he, jotka saivat työkalun avulla tulokseksi erityisen matalan haavoittuvuuden, ajattelivat ilmastonmuutoksen olevan etäisempi ilmiö kuin ennen oman haavoittuvuustasonsa tietämistä. Esimerkiksi nuoret ja terveet vastaajat olivat taipuvaisia muuttamaan näkemystään siihen suuntaan, etteivät ilmastonmuutoksen vaikutukset kosketa heitä. Haavoittuvuutta lisäävät ominaisuudet puolestaan näyttivät tarkoittavan, että räätälöity ilmastotieto saa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntumaan erityisen merkityksellisiltä ja läheisiltä.
Se, miten tieto vaikutti ilmastotoimia koskeviin asenteisiin, riippui vastaajan ominaisuuksista, erityisesti iästä, koulutuksesta ja tulotasosta. Tieto sai monet vastaajista oivaltamaan, että ilmastotoimilla voidaan lieventää tukalien helteiden, rankkasateiden ja talven lyhentymisen kaltaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia heidän omassa elinympäristössään. Esimerkiksi joka kolmas niistä nuorista vastaajista, jotka ennen tietoa eivät ajatelleet ilmastotoimien vaikuttavan elinympäristönsä olosuhteisiin, muutti näkemystään työkaluun tutustumisen jälkeen. Tämä on tärkeä ja vaikuttava tulos. Räätälöidyn skenaariotiedon on muissakin tutkimuksissa havaittu vaikuttavan ihmisten suhtautumiseen2. Osa vastaajista kuitenkin oli tietoon tutustumisen jälkeen vahvemmin sitä mieltä, että ilmastotoimilla on haitallisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Vastausvaihtoehdot osittain samaa mieltä ja täysin samaa mieltä koskien ilmastotoimien haitallisia vaikutuksia saivat joissain väestöryhmissä jopa 25 % enemmän vastauksia tietoon tutustumisen jälkeen. Kyseinen vaikutus näkyi nuorissa, suurituloisissa ja kaupunkilaisissa vastaajissa. Työkaluun tutustumisen myötä yli 65-vuotiaat suhtautuivat aiempaa myönteisemmin Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, kun taas alle 20-vuotiaiden asenteet muuttuivat kriittisemmiksi.
Valtaosa (81 %) vastaajista piti työkalua selkeänä ja informatiivisena. Moni (42 %) vastaajista yllättyi tuloksista: he saivat työkalun avulla tietää joko olevansa yllättävän haavoittuvaisia tai altistuvansa yllättävän pienille muutoksille. Joillekin vastaajista tieto lisäsi skeptisyyttä ilmastopolitiikkaa kohtaan, erityisesti jos he saivat työkalun avulla tietää itseensä kohdistuvien vaikutusten olevan vähäisiä. Samankaltaisia tuloksia on saatu aiemmissakin tutkimuksissa3. Neljäsosa vastaajista ilmaisi, että olisi hyvä pystyä vertailemaan omia tuloksiaan muunlaisten ja muualla, myös ulkomailla, asuvien ihmisten haavoittuvuuteen ja ilmastoriskeille altistumiseen. Tämä auttaisi heitä paremmin muodostamaan mielipiteensä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta.
Lopuksi
Löytämämme yhteydet henkilökohtaisesti räätälöidyn ilmastotiedon, ilmastonmuutoksen koetun etäisyyden ja ilmastotoimia kohtaan olevien asenteiden välillä ovat hyödyllistä tietoa ilmastoviestinnän sekä ilmastotoimien suunnittelijoille. Yksilöllisesti esitetty paikallinen tieto tuo aihetta lähemmäs ihmisiä. Erityisen merkityksellistä tieto on heille, joilla on sijaintinsa ja ominaisuuksiensa kautta korkea haavoittuvuus ilmastoriskeille.
Yksilöityyn viestintään liittyy kuitenkin riskejä. Havaitsimme, että vähäisistä vaikutuksista ja yksilön matalasta haavoittuvuustasosta viestiminen voi saada ilmastonmuutoksen tuntumaan aiempaa etäisemmältä ilmiöltä. Siitä syystä suosittelemme, että viestinnässä tuotaisiin esiin myös ilmastonmuutoksen suuri kuva: vakavat ja jo nyt tuntuvat vaikutukset muualla maailmassa, sekä vaikutusten heijastuminen globaalitalouden kautta Suomeen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä korostamme, että eri väestöryhmiä on syytä lähestyä erilaisilla strategioilla, kun tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja tuki ilmastotoimille. Viisaasti toteutetulla ilmastotiedon viestimisellä voi kasvattaa ihmisten luottamusta ilmastotoimien vaikuttavuuteen.