Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on mielenterveyteen?
Ilmastonmuutoksella ja siihen liittyvillä sään ääri-ilmiöillä on erilaisia seurauksia niin terveydelle kuin taloudelle. Vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan monenlaisia toimia. Tutkijat tarkastelivat ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia mielenterveyteen.
Johdanto
Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan pitkäaikaisia muutoksia maapallon ilmastossa. Se aiheuttaa lämpötilojen ja sademäärien kasvua ja lisää sään ääri-ilmiöitä. Tärkein syy ilmastonmuutokseen on ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, hiilinielujen väheneminen, maankäytön muutokset ja teollisuuden ja liikenteen päästöt, jotka lisäävät kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia, ne vaihtelevat väestöryhmittäin ja ne voivat ilmetä eri ajankohtina.
Ilmastonmuutos on suuri maailmanlaajuinen kriisi ihmiskunnalle. Suomen kaltaisilla pohjoisilla, osin arktisilla alueilla ilmaston lämpeneminen on ollut moninkertaista maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna.1 Arktisten alueiden lämpeneminen aiheuttaa lumipeitteiden vähenemistä, ikiroudan sulamista ja jään hupenemista. Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti maa- ja metsätalouteen. Se lisää hyönteis- ja metsätuhoja, aiheuttaa kuivuutta, muuttaa peltoviljelyä ja voi lisätä ihmisille helteistä aiheutuvia terveysongelmia ja hellekuolemia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti niin fyysiseen terveyteen kuin mielenterveyteen. Vaikutukset voivat olla suoria, kuten äkillisten sääilmiöiden ja sääolosuhteiden muutosten aiheuttamat traumaattiset kokemukset. Ne voivat olla myös epäsuoria ja liittyä esimerkiksi voimakkaisiin ilmastotunteisiin sekä elinympäristöjen hitaaseen muuttumiseen. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyy taloudellista ja sosiaalista epävarmuutta, mikä tarkoittaa huolta siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten talouteen, arkeen ja yhteiskunnan toimivuuteen sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa.
Tämä artikkeli tarkastelee ilmastonmuutoksen yhteyksiä mielenterveyteen. Se pohjautuu uusimpiin tutkimuksiin, joissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääolosuhteiden muutosten sekä sään ääri-ilmiöiden suoria ja epäsuoria vaikutuksia mielenterveyteen.
Miten tutkimus tehtiin?
Artikkelimme on katsausartikkeli, joka kokoaa yhteen uusimpia ilmastonmuutoksen ja mielenterveyden yhteydestä julkaistuja tutkimuksia, keskittyen erityisesti vuosina 2019–2025 julkaistuihin meta-analyyseihin ja systemaattisiin katsauksiin. Meta-analyysissä useiden tutkimusten tulokset yhdistetään yhdeksi arvioksi kokonaisvaikutuksista. Systemaattisessa katsauksessa kootaan yhteen ennalta määriteltyä menetelmää noudattaen useiden tutkimusten tulokset ja arvioidaan ne järjestelmällisesti. Ennalta määritelty menetelmä tarkoittaa, että tutkimuskysymys sekä se, millaisilla kriteereillä aiempia tutkimuksia haetaan ja valitaan katsaukseen, päätetään etukäteen.
Mitä tutkimuksessa löydettiin?
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat suorat mielenterveysvaikutukset voidaan jakaa neljään pääluokkaan2: hirmumyrskyjen ja tulvien vaikutukset, lämpötilan vaikutukset, valon määrän vaikutukset ja sateisuuden vaikutukset.
Äkilliset, voimakkaat luonnonmullistukset, kuten tulvat, hirmumyrskyt, maanjäristykset ja maastopalot, lisäsivät tutkimusten mukaan traumaperäisen stressireaktion oireita sekä masennuksen ja ahdistuneisuuden ilmaantuvuutta. Traumaperäinen stressihäiriö on mielenterveyden häiriö, joka voi kehittyä poikkeuksellisen uhkaavan tai järkyttävän tapahtuman jälkeen ja ilmenee muun muassa ahdistavina muistoina, ihmisten tai asioiden välttelynä ja mielialan muutoksina.
Maapallon lämpötilan nousu ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot tai vedenpuute, voimistivat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja yhteisöjen stressiä.3 Helleaallot Afrikassa ja Australiassa pahensivat mielenterveysongelmia ja lisäsivät kuolleisuutta ja sairastavuutta erityisesti ikääntyneillä, kroonisesti sairailla ja heillä, joilla oli matala elintaso ja jotka asuivat maaseutualueella. Haavoittuvimpia ryhmiä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja yli 60-vuotiaat.
Valon määrä vaikutti siten, että jokainen ulkona vietetty lisätunti pienensi alakuloisuuden, mielihyvän puutteen, neuroottisuuden, vakavan masennustilan ja masennuslääkkeiden käytön todennäköisyyttä ja lisäsi onnellisuuden tunnetta riippumatta iästä, sukupuolesta, työstä tai elämäntavoista. Lisäksi jokainen ulkona vietetty tunti helpotti aamuheräämisiä ja vähensi väsymystä. Toisaalta valon määrällä oli kaksijakoinen vaikutus: lyhytaikainen kirkas auringonpaiste vähensi masennusoireita, mutta valoisuuden nopeat muutokset lisäsivät mielenterveysongelmia.
Luonnonkatastrofit aiheuttivat merkittäviä kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen ja lisäsivät traumaperäistä stressihäiriötä, masennusta ja ahdistuneisuutta erityisesti niillä alueilla, joilla infrastruktuuri ja yhteiskunnalliset resurssit olivat heikot. Infrastruktuurilla tarkoitetaan yhteiskunnan peruspalveluja ja rakenteita, ja yhteiskunnallisilla resursseilla yhteiskunnan kykyä tarjota tukea ja apua ihmisille kriisitilanteissa. Luonnonkatastrofeista selvinneillä oli usein traumaperäisen stressihäiriön oireita, masennusta ja itsetuhoajatuksia.
Ilmastonmuutoksella oli myös epäsuoria mielenterveysvaikutuksia, jotka voidaan jakaa taloudellis-sosiaalisiin ja psykologisiin vaikutuksiin.
Taloudellis-sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat ihmisten elinoloihin, elinkeinoon ja huoltovarmuuteen, kuten ruokaturvaan (food security). Viime vuosina ruokaturva on heikentynyt maailmanlaajuisesti koronapandemiasta, ilmastonmuutoksesta, talouden heikosta kehityksestä sekä konflikteista ja monista muista syistä johtuen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ikääntyneet ihmiset, jotka asuvat matalan ja keskitulotason maissa.4 Matalan ja keskitulon maat ovat valtioita, joissa asukasta kohden laskettu tulotaso (BKTL/asukas) on matala tai keskitasoinen verrattuna korkean tulotason maihin.
Psykologiset vaikutukset näkyvät ilmastotunteina ja ilmastoahdistuksena. Ilmastotunteilla tarkoitetaan laajaa kirjoa ilmastonmuutoksesta kumpuavia tunteita. Näitä tunteita ovat esimerkiksi suru, viha, syyllisyys, huoli, epätoivo ja ahdistus. Ilmastotunteet ovat luonnollinen reaktio ilmastokriisiin, mutta esimerkiksi riittämättömät psykologiset hallintakeinot, sekä matala yksilöllinen ja yhteisöllinen resilienssi saattavat johtaa ongelmiin. Ilmastonmuutokseen liittyvistä negatiivisista tunteista käytetään kirjallisuudessa usein käsitettä ilmastoahdistus. Yhdysvaltojen psykologiliitto kuvaa ilmastoahdistusta ympäristötuhon pelkona, joka voi vaihdella lievästä stressistä ja heikentyneestä psyykkisestä hyvinvoinnista masennustilaan, ahdistuneisuushäiriöön ja traumaperäiseen stressihäiriöön sekä unihäiriöihin.
Suuressa kansainvälisessä yliopisto-opiskelijoiden aineistossa Suomi sijoittui 25 maan joukossa kuudenneksi ilmastonmuutokseen liittyvässä ahdistuneisuudessa. Vuonna 2021 julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa, johon osallistui 10 000 nuorta 10 maasta, havaittiin, että suomalaisista vastaajista 31 % koki ilmastonmuutoksen vaikuttaneen negatiivisesti päivittäiseen toimintakykyynsä. Lisäksi 42 % suomalaisista vastaajista kertoi ilmastonmuutoksen saaneen heidät epäröimään lasten hankkimista.5
Lopuksi
Ilmastonmuutos vaikuttaa mielenterveyteen monin tavoin ja vaikutukset voivat ilmetä sekä suoran altistuksen että ilmastotietoisuuden kasvamisen myötä. Toistaiseksi vain harvat tutkimukset ovat tutkineet, miten torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen. Luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa vakavaa henkistä kuormitusta, kuten ahdistusta, masennusta ja traumaoireita. Erityisen haavoittuvia ovat ihmiset alueilla, joilla tuki ja palvelut ovat vähäisiä. Ilmastonmuutos vaikuttaa mielenterveyteen myös välillisesti lisäämällä taloudellista epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.
Ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksia voidaan hillitä tukemalla yksilöiden ja yhteisöjen hallintakeinoja ja resilienssiä. Toimivia hallintakeinoja ovat muun muassa sosiaalinen tuki, yhteisöllinen toiminta ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi sekä erilaiset tunteiden käsittelyn keinot. Hallintakeinot, jotka keskittyvät pääosin aiheen välttämiseen ja vähättelyyn, voivat johtaa ilmastonmuutoksen ja vastuun kieltämiseen.6
Ilmastonmuutos vaikuttaa arkipäivän elämään, talouteen, elinoloihin, havaintoihin ja kokemuksiin, kun ihmisten on selviydyttävä sen seurauksista. Jos riittäviä tukitoimia ei ole saatavilla, mielenterveysongelmat voivat pahentua erityisesti haavoittuvissa ihmisryhmissä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla on tärkeää suunnitella ja toteuttaa strategioita, jotka tukevat väestön mielenterveyttä ja vahvistavat kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja elinympäristön muutoksesta.