Miten tieteellä voi vaikuttaa?

Tutkimus ei ole koskaan kokonaan irrallaan yhteiskunnasta, ja poliittisessa päätöksenteossa tulisi hyödyntää tutkittua tietoa. Millaisessa suhteessa tiede ja päätöksenteko ovat keskenään? Entä miten yksittäinen tutkija voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että olennainen tutkimustieto välittyisi poliitikoille saakka?

Ruokakaupassa asioidessaan voi huomata margariinipaketissa sydänmerkin. Se kertoo kyseisen margariinin terveellisyydestä verrattuna muihin saman tuoteryhmän tuotteisiin. Sydänmerkin voi saada tutkimustietoon pohjautuvat ravintoarvokriteerit täyttävä elintarvike. Merkki on otettu käyttöön, koska tutkimuksen myötä ymmärryksemme elintarvikkeiden ravintoarvoista ja niiden vaikutuksesta terveyteemme on lisääntynyt. 

Yhteiskuntamme on täynnä lukemattomia muitakin ilmiöitä ja ongelmia, joiden ymmärtämiseen tarvitaan tiedettä ja tutkijoiden asiantuntemusta. Esimerkiksi Helsingin ilmanlaatu tuskin olisi nykyisellä tasolla ilman tiedettä. Tutkimuksissa on havaittu ilmansaasteiden olevan haitaksi kaupungin asukkaille. Tämän tiedon pohjalta on tehty ilmansaasteita vähentäviä päätöksiä, jotta voimme hengittää puhdasta ilmaa myös kaupungissa. 

Aina tieteellistä tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Syynä voi olla esimerkiksi se, että päätöksenteossa taloudelliset tai poliittiset intressit voivat ajaa tutkitun tiedon hyödyntämisen edelle. Tietomäärien kasvaessa päätöksentekijöiden eli poliitikkojen ja virkahenkilöiden voi myös olla vaikeaa löytää relevanttia tutkittua tietoa päätöksen kohteena olevasta aiheesta. 

Jotta tutkittu tieto saavuttaa päättäjät, tulisi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden tutkimusta tekevien organisaatioiden panostaa tutkitun tiedon vaikuttavuuteen.

Mikä rooli tutkitulla tiedolla on päätöksenteossa? 

Tiede auttaa ymmärtämään maailmaa, sen ongelmia sekä miten ja miksi maailma toimii kuten toimii. Riippumaton tutkittu tieto ei palvele minkään yksittäisen tahon intressejä. Se on vertaisarvioitua eli tutkimuksen ulkopuoliset tutkijat ovat arvioineet tiedon luotettavaksi. 

Tutkittu tieto on esimerkiksi paljastanut CFC-yhdisteiden aiheuttavan otsonikatoa, joka taas lisää ihosyöpää. Nämä erityisesti jääkaapeissa ja pakastimissa käytetyt yhdisteet kiellettiin vuonna 1987 allekirjoitetussa Montrealin pöytäkirjassa, minkä jälkeen otsonille haitallisten yhdisteiden käyttö on vähentynyt. 

Tutkittu tieto sinänsä ei suoraan kerro, millaisia toimenpiteitä päätöksentekijöiden tulisi tehdä vaikkapa ilmastonmuutoksen suhteen. Tutkittu tieto voi kuitenkin lisätä ymmärrystä siitä, mitkä asiat vaikuttavat ilmastonmuutoksen taustalla ja mitä seurauksia ilmastonmuutoksella on. Tieteen avulla voidaan myös arvioida potentiaalisten ratkaisujen vaikutuksia. 

Jokainen poliittinen päätös on lopulta arvovalinta ja tutkittu tieto on osa päätöksentekijöiden kokonaisharkintaa, jonka pohjalta päätös tehdään. Tutkitun tiedon hyödyntäminen parantaa mahdollisuuksia ymmärtää millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on ja siten parantaa todennäköisyyttä saavuttaa haluttuja tavoitteita.

Miten tutkija voi pyrkiä vaikuttamaan?

Tutkijoita toimii asiantuntijoina uusien lakien valmisteluryhmissä ja heitä käy kuultavana eduskunnan valiokunnissa. Tutkijat voivat kirjoittaa poliitikoille, tavata heitä kasvotusten tai antaa lausuntoja lakihankkeisiin. Näin tutkija saa nostettua tutkimustaan päättäjien tietoisuuteen ja luotua suhteita päättäjiin. 

Suuri yleisö ei kuitenkaan lue tutkimuskirjallisuutta. Laajempaa näkyvyyttä tavoitteleva tutkija tarvitsee tiedeviestintää, kuten yleistajuisia kirjallisia julkaisuja, videoita tai podcasteja. Tutkijat voivat tuoda työtään näkyville myös julkaisemalla aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, antamalla haastatteluja lehdistölle tai osallistumalla television ajankohtaisohjelmiin. 

Yksin on vaikea vaikuttaa, joten tutkijoiden kannattaa yhdistää voimansa samojen teemojen parissa työskentelevien tutkijoiden tai organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi luontotutkija voi tehdä yhteistyötä ympäristöjärjestöjen kanssa. Sopiva yhteistyökumppani voi olla myös tiedevälittäjä, joka saattaa tutkijoita ja päättäjiä yhteen.

Yksinkertaisimmillaan tutkijan vaikuttaminen voi olla esimerkiksi omasta tutkimusaiheesta keskustelemista sukulaisen kanssa ylioppilasjuhlien kahvipöydässä. On hyvä muistaa, että demokratiassa jokainen meistä on päätöksentekijä.