Miksi lukea tiedeartikkeleita?
Tieteellisten artikkeleiden lukeminen voi olla hidasta ja haastavaa. Nuorten Tiedeakatemian tiedekasvatuskoordinaattori pohtii kirjoituksessaan, miksi se kuitenkin kannattaa.
Maailmassa on tarjolla loputtomasti mielenkiintoista luettavaa. Internetiin tulee päivittäin enemmän tekstiä kuin mitä ihminen ehtisi koko elämänsä aikana lukea. On viihdeuutisia, blogeja, keskustelupalstoja ja uutissivustoja. Myös tiedettä koskevia tekstejä on monenlaisia: varsinaisten tiedeartikkeleiden lisäksi julkaistaan paljon esimerkiksi tieteellisten tekstien pohjalta kirjoitettuja uutisia ja yleistajuisia artikkeleita. Tiedeartikkeleiden lukeminen on haastavampaa kuin uutisjuttujen, mutta niiden lukeminen voi olla erittäin palkitsevaa.
Tiedeartikkeleista saa ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Tieto on tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa, asiantuntijoiden tuottamaa ja usein vertaisarvioimaa. Artikkeleissa käytetään jokaisen tutkimusalan parhaiksi havaittuja menetelmiä tiedon keräämiseksi ja arvioimiseksi. Luotettavuuden lisäksi tiedeartikkeleiden lukeminen lisää lukijan tietämystä tieteellisistä toimintatavoista. Voit näin ymmärtää paremmin esimerkiksi yhteiskuntaa, lääketiedettä, biologiaa tai vaikka sukupuolten välistä tasa-arvoa. Usein oppialat ovat yhteydessä myös toisiinsa: kun ymmärrät paremmin psykologiaa, voit ymmärtää paremmin yhteiskuntaa, ja toisin päin. Tiedeartikkeleiden lukeminen kehittää kriittistä ajattelua, sillä tieteellisissä artikkeleissa täytyy perustella lukijalle, miksi tutkimuksessa on päädytty käyttämään kyseistä menetelmää ja aineistoa.
Usein tutkijat joutuvat pohtimaan tutkimuksen eettisiä kysymyksiä, joita alaa tuntematon ei ehkä tule ajatelleeksi. Vaikka tieteessä on usein jalo pyrkimys totuuteen, voi tutkimuksellakin olla haittavaikutuksia. Esimerkiksi lääketieteen ja psykologian alan tutkimuksissa täytyy pohtia kokeellisen tutkimuksen vaikutuksia siihen osallistuviin ihmisiin. Tutkijoiden tulee osoittaa avoimesti, miten aineistonkeruussa on otettu huomioon eettisyys. Tutkimusartikkeleiden lukeminen siis kasvattaa kykyä nähdä asioita eri näkökulmista kuin mihin on normaalisti tottunut. Tiedeartikkelit eivät myöskään voi julistaa tuottavansa absoluuttisen lopullista tietoa, vaan tutkijoiden tulee tunnistaa oman tutkimuksensa heikkoudet ja avata sitä, millä ehdoin tietoa voisi jatkossa tuottaa vielä paremmin.
Tiedeartikkeleita lukiessa on hyödyllistä tarkastella tapoja, joilla tutkija argumentoi johtopäätöksiään. Argumentointikeinot ovat melko universaaleja ajattelun työkaluja, ja niistä on kirjoitettu runsaasti jo antiikin Kreikassa. Antiikin Kreikassa puheen pitäjän vaikuttavuuden oletettiin koostuvan puhujan olemuksesta (ethos), kyvystä vaikuttaa katsojan tunteisiin (pathos) sekä kyvystä vedota kuuntelijan järkeen (logos). Päädyitpä tulevaisuudessa mille alalle tahansa, on vakuuttavan argumentoinnin taito aina arvokasta. Järkeen vetoaminen on tärkeää, kun pyrimme vaikuttamaan vastaanottajaan ja saamaan aikaan muutosta.
Ajankohtaisen tieteellisen keskustelun seuraaminen auttaa sinua ymmärtämään, mihin suuntaan olemme menossa teknologisesti, kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön näkökulmasta. Tämä ymmärrys antaa välineitä tulevaisuuteen valmistautumiseen ja auttaa jopa hahmottamaan, minkälaista yritystoimintaa tai ammattitaitoa tulevaisuuden haasteet vaativat. Kun tulet siihen ikään, että omaksut tietyn ammatti-identiteetin eli harjoitat ammattia ja teet sen alan soveltavaa työtä, tiedeartikkeleista löydät avuksi alan johtavien tutkijoiden uusia oivalluksia ja sovelluksia. Kun opit lukemaan tiedeartikkeleita tehokkaasti, voit nopeasti kerätä itsellesi arvokasta inhimillistä pääomaa, jota voit hyödyntää työssäsi ja muussa elämässäsi. Varsinkin jos päädyt yhteiskunnallisesti vaikuttavalle alalle, esimerkiksi politiikkaan, on erittäin hyödyllinen taito osata kerätä tutkimustietoa ja koostaa sieltä yhteiskunnallisen ongelman kannalta keskeisin tieto talteen. Parhaimmillaan tiedeartikkeleiden lukeminen opettaa jotain sinusta itsestäsi. Se luo itseymmärrystä siitä kuka olet, miksi toimit niin kuin toimit ja siitä, mihin ryhmään kuulut. Se voi antaa elämälle merkitystä ja olemiselle tarkoituksellisuuden tunnetta paljon laajemmin kuin vain yksittäisinä faktoina.
Mene ja tiedä -verkkolehti julkaisee tiivistettyjä versioita jo julkaistuista tiedeartikkeleista. Se ei ole oppikirja, joka kertoisi vastauksen kaikkiin keskeisiin kysymyksiin. Sen sijaan se esittelee tieteellistä ajattelua ja tutkimusprosessia esimerkkien kautta. Julkaisun avulla pystyt paremmin hahmottamaan, miten tutkittu tieto päätyy oppikirjoihin.
Normaalisti tiedejulkaisut ovat jopa 15–30 sivua pitkiä, mutta Mene ja tiedä -lehden artikkelit ovat noin kahden sivun pituisia. Näiden artikkeleiden on tarkoitus toimia harjoituksena laajempien tiedeartikkeleiden lukemista varten. Tieteellisen lukutavan kehittymiselle täytyy antaa aikaa kehittyä ja kypsyä. Tiedeartikkeleiden lukeminen ei ole kenellekään helppoa, mutta pikkuhiljaa totuttelemalla voit oppia lukemaan niitä ja kehittää tehokkaan tavan saada niistä tarvittavan tiedon talteen.
Mikäli kiinnostut lukemaan jostain aiheesta lisää, voit tutustua alkuperäiseen artikkeliin ja pyrkiä ottamaan seuraavaa askelta tieteellisen lukutaidon kehittämisen taipaleella.