Kirjoitusohjeet

Kirjoitusohjeet koskevat Artikkelit-sarjaa. Artikkeleita voit ehdottaa täällä. Mikäli haluat ehdottaa kirjoituksia Kysymyksiä tieteestä -sarjaan, olethan suoraan päätoimittajaan yhteyksissä.

• Päätoimittaja on sinuun yhteydessä, mikäli artikkeliehdotuksesi (ehdotuslomake täällä) hyväksytään. Kun olette sopineet aikataulusta, voit ryhtyä hommiin!
• Valitse kirjoituskieleksesi suomi tai ruotsi. Mikäli teet vierailuja molemmilla kielillä, julkaisemme artikkelin kummallakin kielellä. Tässä tapauksessa voit joko tehdä käännöksen itse (tällöin 200 euron kirjoituspalkkioon lisätään 50 euroa) tai käännättää lehden toimituksella.
• Artikkelin tulee perustua jo julkaistuun, vertaisarvioituun artikkeliin, mutta voit ottaa harkintasi mukaan vapauksia poiketa alkuperäisestä artikkelista. Tärkeää on kuitenkin pysyä suunnilleen artikkelin alkuperäisessä rakenteessa, jotta tieteellisen artikkelin rakenne ja tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaille tutuksi – artikkelin ideana on sekä popularisoida tiedettä että kertoa siitä, miten tiedettä tehdään
• Kirjoita minä- tai me-muodossa
• Artikkelin ohjepituus on n. 800–1000 sanaa
• Vältä mutkikkaita lauserakenteita, pilko pitkät virkkeet lyhyempiin
• Artikkelin osiot (otsikoituna kuten alla):
  • Johdanto: kerro lyhyesti, mistä on kyse ja mihin kysymyksiin tutkimuksessa haetaan vastauksia. Tehokas tapa aloittaa on esimerkiksi napakka, kohderyhmälle osoitettu kysymys. Ohjepituus 120–500 sanaa.
  • Miten tutkimus tehtiin? Tässä osiossa kerrotaan tutkimuksen metodologiasta mahdollisimman konkreettisella tasolla. Ohjepituus n. 140–170 sanaa.
  • Mitä tutkimuksessa löydettiin? Tässä osiossa kerrotaan tutkimuksen tuloksista. Ohjepituus n. 250–500 sanaa.
  • Lopuksi. Lyhyt ja napakka päätös. Tässä osiossa voi mielellään myös reflektoida kriittisesti tutkimuksen rajoituksia. Ohjepituus n. 60–100 sanaa.
• Artikkeli voi olla myös esimerkiksi katsausartikkeli. Ehdota tässä tapauksessa lomakkeella sopivaa rakennetta ja mahdollisia alustavia väliotsikoita.
• Keksi artikkelille kysymysmuotoinen otsikko.
• Päätoimittaja kokoaa artikkelin loppuun oppilaille kysymyksiä pohdittavaksi. Pidäthän jo kirjoittaessasi mielessä, että artikkelin pohjalta tulisi pystyä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Otsikossa esitetty kysymys. 2. Millaista menetelmää tutkimuksessa käytettiin? 3. Millainen oli tutkimuksen aineisto?
• Kokoa artikkelin loppuun noin 5-10 sanan termistö aakkosjärjestyksessä. Lihavoi artikkelin sanat, jotka selitetään termistössä. Selityksen ideaalipituus n. 10-25 sanaa.
• Päätoimittaja kirjoittaa artikkelin ingressin. Voit toki ehdottaa ingressiä itsekin.
• Lisää artikkelin loppuun tai lähetä päätoimittajalle erikseen noin 40 sanan kirjoittajakuvaus itsestäsi 
• Kirjallisuuteen viitataan alaviittein. Pidä viitattavan kirjallisuuden määrä maltillisena (n. 3–5 lähdettä on sopiva määrä)
• Mikäli sinulla on artikkeliisi sopivia kuvia ja käyttöoikeudet niihin, voit lähettää niitä osoitteeseen riikka.hiltunen@yaf.fi
• Käytä lähteiden muotoilussa Chicago-viittaustyyliä (ks. esimerkit alta)

Berger, Peter L. ja Thomas Luckmann. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: tiedonsosiologinen tutkielma. Kääntäjä Vesa Raiskila. Gaudeamus, 1994.

McSweeney, Bill. Security, identity, and interests: a sociology of international relations. Cambridge University Press, 1999.

Parppei, Kati. “’A Thousand Years of History’:  References to the Past in the Addresses to the  Federal  Assembly  by  the President  of  Russia,  2000–2019.” Teoksessa Reima Välimäki (toim.), Medievalism in Finland and Russia: Twentieth-and Twenty-First-Century Aspects, 39–55 (2022). Bloomsbury.

Sivonen, Marja Helena ja Paula Kivimaa. “Securitization of Energy Transitions in Estonia, Finland, and Norway”. International Political Sociology. 18, nro 3 (2024). Saatavilla osoitteessa: https://doi.org/10.1093/ips/olae017