Kysymyksiä tieteestä

Kaikkihan me tiedämme, mitä sanalla “tiede” tarkoitetaan. Vai tiedämmekö? Sanaa käytetään oikeastaan useammassakin merkityksessä ja käsitteen merkitys vaihtelee erityisesti kielestä toiseen. Artikkelissa Euroopan historian dosentti avaa muun muassa sitä, miten käsitteen erilaiset merkitykset liittyvät tieteellisen ajattelun kehittymisen historiaan.

Harva asia tässä maailmassa on ilmaista – ei myöskään tutkimuksen tekeminen. Mistä tutkijat saavat palkkansa ja mihin kaikkeen muuhun rahaa tieteentekemisessä kuluu? Kirjoituksessa uskonnonfilosofian professori avaa tutkimusrahoituksen kiemuroita.

Tässä tiedeverkkolehdessä ei julkaista tiedeartikkeleita sellaisenaan, vaan niistä on tehty yleistajuisia versioita. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ja millaisin keinoin tiedettä yleistajuistetaan?

Tieteen tekemisessä pyritään objektiivisuuteen, mutta käsite voidaan ymmärtää tieteilijöidenkin keskuudessa eri tavoin. Kirjoituksessa filosofi avaa eri näkökulmia objektiivisuuden käsitteeseen.

Teitä tutkijaksi on monia. Joku löytää kutsumuksensa jo koululaisena, toinen päätyy tutkimuksen pariin vasta pitkän työuran jälkeen. Kirjoituksessa avataan lähtökohtia ja askelia kohti tutkijuutta.

Saatat kummastua Mene ja tiedä -lehden artikkeleita lukiessasi siitä, että eri tutkijat selittävät samoja termejä eri tavoin. Termien selittämisestä väitöskirjansa tehnyt tutkija kertoo, miksi näin on.

Tieteellisten artikkeleiden lukeminen voi olla hidasta ja haastavaa. Nuorten Tiedeakatemian tiedekasvatuskoordinaattori pohtii kirjoituksessaan, miksi se kuitenkin kannattaa.

Kaikki tämän julkaisun tiedeartikkelit perustuvat vertaisarvioituihin artikkeleihin, joista on tehty Mene ja tiedä -lehteä varten tiiviimpiä versioita. Joskus puhutaan myös referee-artikkeleista. Mutta mitä niillä oikein tarkoitetaan?