Artikkelit
Vaikuttaako yksilöllinen ilmastonmuutostieto ymmärrykseen ja asenteisiin?
Toiset kokevat ilmastonmuutoksen läheisemmäksi asiaksi kuin toiset. Koettu etäisyys voi vaikuttaa myös suhtautumiseen ilmastotoimia kohtaan. Voisiko ilmastonmuutos tuntua läheisemmältä, jos ihmisillä olisi tarkempaa tietoa siitä, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan juuri heihin? Tutkijat selvittivät kehittämänsä verkkotyökalun avulla, miten yksilöllisesti räätälöity ilmastotieto vaikuttaa suomalaisten ilmastotietämykseen ja -asenteisiin.
Miten evoluutioestetiikka on kehittynyt?
Evoluutioestetiikan tieteenalalla pohditaan esimerkiksi, miksi jo kivikauden ihmiset halusivat koristella kehoaan. Mutta miten itse tieteenala on kehittynyt? Tässä katsausartikkeliin pohjautuvassa tekstissä tutkija jakaa evoluutioestetiikan kehityksen kolmeen aaltoon.
Mitä polttolaitosten tuhkakerrostumien sisällä tapahtuu?
Palamisen yhteydessä syntyvä tuhka voi aiheuttaa ongelmia lämmön- ja sähköntuotantolaitoksissa. Artikkeli valottaa, miten matemaattinen mallinnus voi auttaa ymmärtämään tuhkakerrostumien käyttäytymiseen liittyviä kemiallisia yksityiskohtia.
Millainen on suomalaisten musliminuorten maailmankuva?
Suomessa on vuonna 2025 noin 140 000 muslimitaustaista asukasta. Siinä missä tähän saakka muslimien elämää on pyritty tutkimuksessa ymmärtämään laadullisin menetelmin, tässä tutkimuksessa vertailtiin musliminuorten ja muiden suomalaisnuorten maailmankuvia, arvoja ja asenteita määrällisen aineiston avulla.
Miten uskontotieteessä nähdään huumorin ja uskonnon suhde?
Uskonto ja huumori ovat molemmat monitahoisia ilmiöitä, ja niiden välinen suhde on ristiriitainen – mutta ikiaikainen. Vertaisarvioituun oppikirjan lukuun perustuvassa kirjoituksessa tutkija avaa uskonnon ja huumorin suhdetta uskontotieteen näkökulmasta.
Miltä Lontoo näytti sata vuotta sitten suomalaistytön silmin?
Vuosisata sitten ei ollut aivan tavallista, että 20-vuotias tyttö matkusti ulkomaille itsekseen. Kirkkoherran tytär Hanna Hermosen vuosina 1910−1911 Lontoosta lähettämät kirjeet tarjosivat historiantutkijalle mahdollisuuden tarkastella paitsi kirjoittajan kokemuksia, myös ajan suurkaupunkia ja kirjoittajan sosiaalista verkostoa.
Voiko leikkimällä tehdä tutkimusta?
Miten voi kerätä tietoa pieniltä lapsilta, jotka eivät esimerkiksi osaa puhua? Tutkija testasi luovia ja osallisuutta tukevia menetelmiä päästäkseen käsiksi lasten neuvolakokemuksiin ja ymmärtääkseen paremmin lasten näkökulmia hoitotyössä.
Onko brändirakkaudella ja brändivihalla jotain yhteistä?
Kuluttajien ja brändien välillä on sekä positiivisia että negatiivisia siteitä. Mitä yhteistä näillä kahdella äärimmäisellä brändisuhteella on? Tutkijat tarkastelivat poliitikkobrändiin liittyviä brändisuhteita sosiaalisen median aineiston avulla.
Miksi feminismistä tuli Suomessa vaikea sana?
Onko sinunkin mielestäsi feministi-sanalla negatiivisia kaikuja? Tutkija analysoi valtavirtamedian feminismikeskustelua Suomessa ja valottaa sanan värittymistä 1960-luvulta 1980-luvulle.