Ajankohtaista
Tunteet, tarinat, yhteiskunta
Lokakuun artikkelipaketissa pohditaan, millä tavoin suomalainen uutismedia rakentaa sotaskenaarioita, millaisin perusteluin sosiaalityöntekijät suosittelevat tilapäisasumisen myöntämistä asunnottomille nuorille, miten 1800-luvun nuorten ilo näkyi ajan runoudessa ja kansanlauluissa sekä miten tunteet voivat vaikuttaa matemaattisessa ongelmanratkaisussa. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa selvennetään, mitä on taiteellinen tutkimus.
Merellä, maalla, aivoissa
Syyskuun monitieteisessä artikkelipaketissa käsitellään Itämeren merenpohjia hiilen sitojina, 1600-luvun ihmisten elämää, varhaiskasvattajien näkemyksiä maahanmuuttotaustaisten perheiden tukemisesta sekä aivojen aktivoitumista silloin kun kuulemme useita ääniä samanaikaisesti. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa pohditaan, mitä on tieteen vapaus.
Maastopaloista yksinäisyyteen ja politiikasta proteiineihin
Elokuussa pohditaan mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. Artikkeleissa käsitellään maastopalojen mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja Suomessa, nuorten yksinäisyyden moninaisia ilmenemismuotoja, poliitikkojen puhetta Pohjoismaiden rajasuluista koronan alkuvuosina sekä miten proteiinien valmistumista voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti mikrobeissa. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa pohditaan, mitä on perustutkimus ja miten se eroaa soveltavasta tutkimuksesta.
Lapsuus, muotoilu ja meemit
Kevään viimeisessä numerossa pohditaan lapsuuden päättymisen ja nuoruuden alkamisen rajakohtaa, lapsuuden elintapojen merkitystä mielenterveydelle, elektronisten tekstiilien mahdollisuuksia muotoilussa sekä Greta Thunberg -meemejä ajan ja ilmastokysymysten kuvastajina. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa selvennetään, mikä merkitys tutkimustulosten toistettavuudella on ja mitä tieteen replikaatiokriisillä tarkoitetaan.
Normit, mikrobit ja etiikka
Huhtikuun artikkelipaketissa syvennytään siihen, miten nuortenromaani kuvaa lajienvälisiä suhteita ja normeja, miten hiiriemon mikrobisto vaikuttaa sikiöön, mitä haasteita liittyy tekoälyn käyttöön tunteidentunnistamisteknologiassa sekä millaisia eettisiä kysymyksiä sosiaalisen median markkinointi herättää. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa pohditaan, miten ja miksi tutkijat verkostoituvat.
Nuoret keskiössä
Lehden historian toinen teemanumero keskittyy nuoriin. Artikkeleissa käsitellään lukiolaisten arkea määrittäviä sääntöjä ja vapauksia, historiallista nuorisojärjestöä Teiniliittoa, oppilaiden ja opettajien käsityksiä koulujen arvioinnista sekä nuorten poliittista aktiivisuutta ja sen eri muotoja. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa pohditaan miten tieteellistä artikkelia kannattaa lukea.
Luonto, luonne, mieli ja muutokset
Helmikuun artikkelipaketissa tarkastellaan piilevien merkitystä Itämeren ekosysteemille, suomalaisten maailmankansalaisten elämää, ilmastonmuutoksen vaikutuksia mielenterveyteen sekä miten yhteistyö ja vuorovaikutus toimivat digitaalisilla alustoilla. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa selvennetään, millä tavoin tutkijoita arvioidaan.
Filosofiaa, politiikkaa ja leikkiä
Vuoden ensimmäisessä artikkelipaketissa tartutaan ajankohtaisiin aiheisiin filosofian, politiikantutkimuksen ja leikintutkimuksen näkökulmista. Artikkeleissa tarkastellaan, millaisia ajatuksia politiikkasimulaatio arktisen alueen tulevaisuudesta herätti siihen osallistuneissa nuorissa, onko ihmisellä vapaata tahtoa ja miten se suhteutuu ajatuksiin kaiken satunnaisuudesta tai ennalta määräytymisestä, miten huumori toimii rasistisen ajattelun lietsomisessa sekä mitä muotoja aikuisten leluilla leikkiminen saa. Kysymyksiä tieteestä -sarjassa avataan, mitä on tutkimusetiikka.
Olemme mukana Educa-messuilla!
Tule tapaamaan meitä Educa-messuilla 23.-24.1.2026 Helsingin Messukeskukseen!