Miten kemiallista reaktiota voidaan tutkia tietokoneella?

Katalyyteillä on tärkeä rooli kemiallisessa reaktiossa. Tutkijat tarkastelivat, miten katalyyttisiä reaktioita voidaan tutkia erilaisilla laskennallisilla menetelmillä.

Johdanto

Katalyytti on materiaali, joka vauhdittaa kemiallista reaktiota kulumatta siinä itse. Katalyytit parantavat kemiallisen reaktion nopeutta, energiatehokkuutta, ja tuotteiden puhtautta. Siksi niitä käytetään runsaasti kemianteollisuudessa muun muassa polttoaineiden, muovien, lannoitteiden, lääkkeiden ja pesuaineiden valmistuksessa.1 Esimerkiksi auton pakokaasut muutetaan vähemmän haitallisiksi yhdisteiksi katalyyttien avulla. Varhaisimpia ihmisen hyödyntämiä katalyyttejä olivat hiivojen sisältämät entsyymit, joiden avulla esimerkiksi taikinan kohotus on mahdollista, vaikka niiden olemassaoloa ei aiemmin edes tunnettu. Entsyymit pitävät yllä myös kehojemme toimintaa toimimalla katalyytteinä biokemiallisissa reaktioissa.  

Kemiallisen reaktion nopeus riippuu reaktion aktivointienergiasta, eli siitä, kuinka paljon energiaa reaktion etenemiseen vaaditaan. Katalyytti vuorovaikuttaa reaktion lähtöaineiden ja välituotteiden kanssa siten, että jokin kemiallinen sidos on helpompi katkaista tai muodostaa. Tämä madaltaa reaktion aktivointienergiaa. Paikkaa, jossa vuorovaikutus tapahtuu, kutsutaan katalyytin aktiiviseksi paikaksi. Aktiivinen paikka voi olla vain muutaman atomin kokoinen alue.

Kuva 1. Tässä yksinkertaistetussa kuvauksessa reaktion lähtöaineet saapuvat ensin katalyytin aktiiviselle paikalle, reagoivat keskenään muodostaen uuden sidoksen, ja lopuksi irrottautuvat katalyytistä reaktiotuotteena. Tässä katalyytin aktiivinen paikka on kuvattu tasaisena metalliatomien muodostamana pintana.

Kuinka voidaan tietää, mitä tapahtuu muutaman atomin kokoisella alueella kemiallisen reaktion aikana? Vaikka kokeelliset menetelmät ovat kehittyneet hurjasti vuosien varrella, on edelleen käytännössä mahdotonta seurata kemiallisen reaktion kulkua atomi atomilta, varsinkin katalyysille tyypillisissä reaktio-olosuhteissa, eli korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Laskennallinen katalyysi on tieteenala, joka tutkii katalyysikemiaan liittyviä reaktioita ja materiaaleja atomitasolla simulaatioiden, mallien, ja laskelmien avulla.  

Katalyytin ominaisuudet, reagoivien molekyylien sisäinen sitoutuminen sekä näiden väliset vuorovaikutukset riippuvat niiden elektronirakenteesta. Koska kemialliset sidokset muodostuvat elektronien avulla, reaktioiden ymmärtäminen edellyttää elektronirakenteen tuntemista. Elektronirakenteen kuvaamiseen tarvitaan kvanttimekaniikkaan pohjautuvaa tiheysfunktionaaliteoriaa.2 Kuvittele, että elektronit ovat vesipisaroita ja että ne yhdessä muodostavat sumupilven. On paljon helpompaa kuvailla sumupilven liikettä ja ulkonäköä sanomalla jotakin sen tiheydestä, eli missä kohtaa pilveä on enemmän vesipisaroita, kuin seuraamalla joka ikisen yksittäisen vesipisaran liikettä. Tiheysfunktionaaliteorian keskiössä on siis aineen elektronitiheys, ja sen avulla voidaan laskea muun muassa katalyyttisen reaktion aktivointienergia, jota voidaan käyttää edelleen ennustamaan reaktion käyttäytymistä eri reaktio-olosuhteissa. Parhaimmillaan laskuista saatavaa tietoa voidaan käyttää uusien parempien katalyyttien kehittämiseen.  

Katalyyttisten reaktioiden tutkimiseen on olemassa paljon erilaisia laskennallisia menetelmiä. Esimerkiksi tiheysfunktionaaliteorialaskujen suorittamiseen on olemassa useita eri ohjelmistoja, jotka toimivat hieman toisistaan poiketen. Menetelmien monipuolisuus antaa paljon mahdollisuuksia katalyysin ymmärtämiseen ja kehittämiseen, mutta niiden käyttöön liittyy myös paljon oletuksia ja yksinkertaistuksia. Katalyysitutkimus edellyttää usein myös erilaisten menetelmien yhdistämistä, jolloin on erityisen tärkeää ymmärtää, miten eri menetelmät sopivat yhteen. Tästä syystä kirjoitimme perspektiiviartikkelin, jonka tavoitteena on esitellä ja arvioida kriittisesti kirjallisuudessa esiintyviä nykyaikaisia laskennallisia menetelmiä, sekä esittää suositeltavia käytänteitä tulevaa tutkimusta varten.  

Miten tutkimus tehtiin?

Perspektiiviartikkelimme esittelee ja arvioi kriittisesti tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä nykyaikaisia laskennallisia menetelmiä elektronirakennelaskuista reaktiokinetiikan mallinnukseen. Toisin kuin tutkimusartikkeleissa yleensä, perspektiiviartikkeliin ei sisällytetä uutta kokeellista tai laskennallista aineistoa. Sen sijaan artikkeli on yhdistelmä kirjallisuuden tuloksia ja artikkelin kirjoittajien omaan asiantuntijakokemukseen perustuvia näkökulmia. Artikkelimme on tarkoitus antaa lukijalle tasapainoinen kokonaiskuva tiheysfunktionaaliteoriapohjaisen katalyysimallinnuksen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista.  

Tarkastelemme erityisesti, miten tiheysfunktionaaliteoriaan pohjautuvia laskentamenetelmiä voidaan käyttää monimutkaisten katalyyttisten reaktioiden ymmärtämiseen atomitasolta alkaen, sekä kuinka saatua atomitason tietoa voidaan hyödyntää katalyyttien suorituskyvyn ennustamisessa kokeellisesti relevanteissa olosuhteissa. Valituilla menetelmillä on keskeinen rooli laskennallisen katalyysin tutkimuksessa, ja meistä kirjoittajista jokainen on osallistunut joko esiteltyjen menetelmien kehitykseen tai hyödyntänyt niitä laajasti omassa tutkimuksessa.

Kuva 2. Katalyysin mallintaminen kattaa monta koko- ja aikaskaalaa. Aktiivisessa paikassa tapahtuvia reaktioaskelia ja niihin liittyviä energioita tutkitaan atomitasolla tiheysfunktionaaliteorian avulla. Reaktiokinetiikkaa voidaan mallintaa mikrotasolla, jolloin kuvataan koko reaktion kulkua katalyytin pinnalla, jossa on monta aktiivista paikkaa. Mikrokinetiikkaan yhdistettävillä reaktorimalleilla voidaan mallintaa vielä suuremman kokoskaalan ilmiöitä, kuten materiaalin virtausta reaktoriin ja sieltä ulos.   

Mitä tutkimuksessa löydettiin?

Tutkimuskirjallisuudessa ja katalyysimallinnuksessa lähdetään liikkeelle katalyyttimallin rakentamisesta. Malli on atomintarkka kuvaus katalyytin rakenteesta, ja se perustuu yleensä kokeellisesta tutkimuksesta saatuun tietoon. Malli tallennetaan tiedostona, josta käy ilmi, mistä alkuaineista katalyytti koostuu, kuinka monta kutakin atomia siinä on, ja miten atomit ovat sijoittuneet suhteessa toisiinsa. Katalyyttimallin rakentamisen jälkeen voimme laskea miten reaktion lähtöaineet, välituotteet ja tuotteet sitoutuvat katalyyttiin asettelemalla ne katalyyttimallin kohtiin, joihin niiden oletetaan sitoutuvan reaktion aikana. Tiheysfunktionaaliteorialaskujen avulla voidaan selvittää, kuinka voimakkaasti tämä sitoutuminen tapahtuu, sekä vertailla rakenteiden energioita keskenään. Tuloksien avulla voidaan myös laskea, kuinka paljon reaktion eri vaiheissa vapautuu tai kuluu energiaa, sekä selvittää kuhunkin vaiheeseen liittyvä aktivointienergia.  

Kun kaikkien tärkeiden vaiheiden energiat ja aktivointienergiat on selvitetty, voimme rakentaa mikrokineettisen mallin. Malli koostuu matemaattisista yhtälöistä, joita on yksi kutakin reaktioon osallistuvaa lähtöainetta, välituotetta ja tuotetta varten. Matemaattiset yhtälöt parametrisoidaan tiheysfunktionaaliteoriasta saaduilla energian arvoilla, toisin sanoen arvot sijoitetaan yhtälöihin numeroina. Ratkaisemme yhtälöt tietokoneella, jolloin saadaan tietää esimerkiksi koko reaktion nopeus, mitä tuotetta muodostuu eniten, nopeuteen eniten vaikuttavat reaktiovaiheet sekä miten reaktio käyttäytyy eri reaktio-olosuhteissa.  

Tiheysfunktionaaliteorialaskut ovat laskennallisesti vaativia, joten niitä suoritetaan usein supertietokoneilla. Suomessa suurimpia supertietokoneita ylläpitää kansallinen tieteen tietotekniikan keskus CSC, mutta tutkijoilla on usein käytössään myös yliopiston omia laskentaan keskittyviä koneita. Mikrokineettinen mallinnus on laskennallisesti kevyempää kuin tiheysfunktionaaliteorialaskut, ja sitä voi suorittaa tavallisella tietokoneella. Elektronit, atomit, molekyylit, ja materiaalit noudattavat kaikki kvanttimekaniikan lakeja, joten niiden ominaisuuksia voisi olla mielekästä mallintaa kvanttitietokoneilla. Kvanttitietokoneilla ja niille suunnitelluilla ohjelmistoilla on kuitenkin vielä pitkä matka katalyysimallintajan työkalupakkiin.  

Katalyyttisten materiaalien ja reaktioiden mallinnuksessa on oleellista huomioida realistiset reaktio-olosuhteet kaikilla tarkastelun tasoilla. Kun katalyyttimallia valitaan, on oltava perillä siitä, minkälaisille olosuhteille (paine, kaasun tai liuottimen koostumus, lämpötila, sähköinen potentiaali) katalyytti altistuu reaktion aikana, sillä nämä voivat vaikuttaa katalyytin ominaisuuksiin. Mikrokineettistä mallia rakentaessa taas tulee ottaa huomioon kaikki reaktion käyttäytymiselle tärkeät reaktioaskeleet. Muuten on vaarana, että saadut tulokset ja niiden pohjalta tehtävät ennusteet eivät vastaa kokeellista todellisuutta.3

Lopuksi

Tutkimuksessa käytettäviä laskennallisia työkaluja on hyvin tärkeää tarkastella kriittisesti. Vaikka on olemassa sekä tehokkaita menetelmiä että käyttäjäystävällisiä ohjelmistoja, niiden toimintaperiaatteet pitäisi ymmärtää perusteellisesti. Erityisesti mallinnuksessa tehdyt yksinkertaistavat oletukset voivat osoittautua ongelmallisiksi, kun yhden menetelmän tuloksia käytetään toisen menetelmän parametrisointiin. Hyvin toteutettu laskennallinen tutkimus edellyttää tutkijoilta kykyä käyttää, kehittää, ja yhdistellä eri laskentaohjelmistoja. Kaiken perustana on ymmärrys ohjelmistojen ja mallien pohjalla olevista teoreettisista lähtökohdista ja kokeellisista havainnoista. 

Katalyyttisten reaktioiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen atomitasolta lähtien on välttämätöntä, ja toisaalta mahdollista kehitettyjen laskennallisten työkalujen ansiosta. Tulevaisuuden katalyytit voisivat auttaa meitä vähentämään päästöjä, hyödyntämään teollisuuden sivuvirtoja ja jätteitä, sekä käyttämään uusiutuvia raaka-aineita fiksummin ja tehokkaammin.

  1. Nørskov et al. 2009. ↩︎
  2. Sholl ja Steckel 2009. ↩︎
  3. Bello, Yang ja Heyden 2026. ↩︎