Mikä voisi selittää suomalaisen peliteollisuuden menestystä?
Suomalainen peliteollisuus on noussut kansainvälisesti merkittäväksi toimialaksi yhteisön jaettujen arvojen kuten avoimuuden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden ansiosta. Nämä arvot ovat mahdollistaneet alan yritysten sopeutumisen ja kestävän menestyksen globaalissa kilpailussa. Artikkeli valottaa suomalaisen peliteollisuuden kehitysvaiheita sekä arvojen roolia alan kasvun näkökulmasta.
Johdanto
Oletko koskaan miettinyt, miksi Suomi on noussut kansainvälisesti yhdeksi merkittävimmistä peliteollisuuden maista? Miten pieni pohjoinen maa on onnistunut kehittymään alalla, jota Yhdysvallat ja Japani ovat hallinneet jo vuosikymmenten ajan? Suomen menestys ei ole pelkästään sattumien summaa, vaan pitkälti seurausta siitä, että suomalaiset pelinkehittäjät ja yritykset ovat rakentaneet vahvan perustan, joka perustuu yhteisöllisiin arvoihin.
Miten voisimme lähestyä arvoja erityisesti liiketoiminnan ja teollisuuden näkökulmasta? Millaisia merkityksiä arvoilla voisi olla liiketoiminnassa? Usein olemme tottuneet pohtimaan arvoja yksilön näkökulmasta. Esimerkiksi jollekin lähimmäisenrakkaus voi olla omaa toimintaa ohjaava arvo, kun taas toiselle kunnioitus voi olla tekemistä määrittävä arvo. Voivatko arvot ohjata yritysten tai teollisuuden toimintaa? Vaikka usein kuulee puhuttavan yrityksen arvoista, niiden tunnistaminen käytännössä ei aina ole helppoa tai yksiselitteistä. Arvot kuitenkin voivat luoda yhteenkuuluvuutta ja samastumista joko yritykseen tai teollisuuden alaan, joten arvojen tutkiminen liiketoiminnan kontekstissa auttaa meitä paremmin ymmärtämään, miksi jotkut alat ovat niin menestyksekkäitä.
Artikkelissamme, johon tämä teksti pohjautuu, pyrimme avaamaan luovien alojen toimintatapoja keskittyen suomalaiseen pelialaan. Luoviksi aloiksi yleensä käsitetään esimerkiksi muoti, kirjallisuus, elokuvat, musiikki ja pelit. Niitä yhdistää usein se, että liiketoiminnan tarkoituksena on tuottaa tuotteita ja palveluja, jotka eivät välttämättä ratkaise ihmisten tarpeita vaan tuottavat elämyksiä. Viime vuosina luovien alojen tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota alueellisiin eroavaisuuksiin.1
Voidaksemme ymmärtää näitä eroavaisuuksia, käytimme artikkelissamme institutionaalisia teorioita, jotka selittävät, miten organisaatiot omaksuvat tiettyjä käytäntöjä ja rakenteita, koska ne haluavat näyttää hyväksyttäviltä ja luotettavilta ympäristönsä silmissä. Yritykset ja yhteisöt esimerkiksi usein seuraavat, miten muut organisaatiot toimivat. Eivät välttämättä siksi, että se olisi paras tapa toimia, vaan siksi, että se tekee yrityksistä sosiaalisesti hyväksyttyjä. Vaikka institutionaalisten teorioiden käyttö luovien alojen yhteydessä ei olekaan kovin yleistä, auttavat ne meitä ymmärtämään, miksi suomalainen peliala eroaa esimerkiksi Ruotsin tai Intian pelialasta.
Perehtyminen Suomen pelialan kehityskulkuun valottaa, miten paikalliset arvot ja yhteisön tuki ovat luoneet pohjan elinvoimaiselle liiketoiminnalle. Artikkelissamme väitämme Suomen peliteollisuuden kehittyneen vaiheittain: alkuvaiheen tietokoneista ja peleistä kiinnostuneiden yhteisöllisyydestä kasvun kautta aina yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen asti.
Artikkelin keskeinen kysymys on: Miten resilientit arvot ovat vaikuttaneet suomalaisen peliteollisuuden syntyyn ja kehittymiseen? Tutkimusaineistomme pohjalta loimme resilienttien arvojen käsitteen. Sillä tarkoitamme arvoja, jotka kestävät aikaa ja auttavat yhteisöä tai toimialaa selviytymään vastoinkäymisistä. Luovien alojen yhteydessä arvoihin keskittyvä tutkimus auttaakin ymmärtämään, miksi ihmiset ja yritykset tekevät yhteistyötä, vaikka yksinkin voisi yrittää.
Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimuksemme perustuu laajaan pitkittäisaineistoon, jota on kerätty tätä artikkelia kirjoitettaessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Aineistonkeruu on edelleen käynnissä. Pitkittäistutkimuksessa seurataan ihmisiä tai yrityksiä pidemmällä aikavälillä, ja sen tarkoituksena on ymmärtää ajan kuluessa tapahtuvaa muutosta ja kehitystä. Tämän artikkelin osalta pitkittäistutkimus painottaa sekä yksilöiden että organisaatioiden näkökulmia, mikä mahdollistaa monitasoisen analyysin peliteollisuuden kehityksestä Suomessa.
Aineistoa on kerätty kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa vuosien 2012–2014 aikana haastattelimme 15 suomalaisen peliteollisuuden parissa työskentelevää henkilöä, ja toisessa vaiheessa samat henkilöt haastateltiin uudelleen vuosina 2018–2020. Haastatteluissa esitimme kysymyksiä pelialan liiketoimintamalleista, haastateltavan historiasta Suomen pelialalla sekä siitä, miten haastateltava kuvaili Suomen pelialaa. Erityisesti halusimme selvittää, miten haastateltavat ymmärsivät sanan ekosysteemi, jota usein käytettiin kuvaamaan Suomen pelialaa.2 Tämä alunperin biologiassa käytetty käsite on tuotu myös liiketoimintaa käsitteleviin keskusteluihin, mutta usein haasteena on ollut se, että ihmiset ymmärtävät kyseisen käsitteen eri tavoin.
Voidaksemme tuottaa uutta tietoa luovien alojen ekosysteemeistä, pyysimme haastateltaviamme piirtämään, miten he ymmärsivät suomalaisen pelialan ekosysteemin. Pitkittäistutkimuksessa piirrosten kerääminen kahdessa eri vaiheessa auttoi meitä ymmärtämään paremmin arvojen merkitystä ja kehitystä Suomen pelialalla. Tämä visuaalinen lähestymistapa täydensi perinteisiä haastattelumenetelmiä, ja sen avulla pystyimme syventämään analyysiä siitä, miten arvot näkyvät ja muuttuvat ajan myötä.
Mitä tutkimuksessa löydettiin?
Tutkimuksemme osoitti, että suomalaisen peliteollisuuden kehitys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: itämisvaihe, kasvuvaihe ja institutionaalinen legitimiteetti. Erityisen kiinnostavaa oli huomata, miten resilientit arvot, kuten avoimuus ja yhteistyö, ovat säilyttäneet merkityksensä koko teollisuuden kehityksen ajan. Vaikka teollisuuden rakenne ja toimijat ovat muuttuneet3, näiden arvojen merkitys on pysynyt vahvana ja ne ovat jatkuvasti muokanneet alan kehitystä.
Alussa peliyhteisö keskittyi oman identiteetin rakentamiseen. Alan toimijat loivat yhteisön, joka perustui yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Esimerkiksi Future Crew -demoryhmä, joka perustettiin vuonna 1986, toimi yhtenä suomalaisen peliteollisuuden perustana. Tämä ryhmä tarjosi jäsenilleen turvallisen ympäristön keskittyä tietokoneharrastukseen ja kehittää osaamistaan. Tämä identiteetin rakentaminen oli keskeistä alan kasvulle, sillä se loi pohjan yhteisöllisyydelle ja yhteistyölle, jotka myöhemmin mahdollistivat alan laajenemisen ja menestyksen.
Vaikka Suomessa olikin perustettu muutamia pelialan yrityksiä 1990-luvulla ja Nokian rahoittamana pelejä kehitettiin esimerkiksi N-Gage -puhelimelle 2000-luvun alussa, Suomen pelialan liikevaihto ja kasvu pysyivät sangen maltillisena, kunnes Apple julkaisi ensimmäisen iPhone-älypuhelimensa vuoden 2007 toisella puoliskolla. Joulukuussa 2009 Rovio julkaisi Angry Bird -pelinsä iPhonelle ja pelin kaupallinen menestys tuli lähestulkoon kaikille yllätyksenä. Tästä kuitenkin alkoi Suomen pelialan voimakas kasvu.
Rovion Angry Birds -pelin myötä Suomen pelialalla alkoi kasvuvaihe, ja menestys toikin alalle merkittävää ulkopuolista tunnustusta erityisesti Suomen rajojen ulkopuolelta. Tässä vaiheessa resilientit arvot, kuten avoimuus ja yhteistyö, alkoivat toimia erottautumiskeinoina ja houkuttelivat alan pariin uusia toimijoita ja sijoittajia, sekä Suomesta että Suomen ulkopuolelta. Nämä kaupalliset menestykset osoittivat alan kasvumahdollisuudet Suomessa, ja suomalainen peliteollisuus alkoikin houkutella yhä enemmän julkista rahoitusta sekä sijoituksia ulkomailta ja Suomesta.
Kasvuvaiheessa peliteollisuus kehittyi ekosysteemiksi, jossa arvot kuten yhteistyö ja yhteisöllisyys nousivat keskeisiksi tekijöiksi. Vaikka yritykset kilpailivat kansainvälisillä markkinoilla, ne tekivät tiivistä yhteistyötä kotimaassa. Yhteistyö ilmeni esimerkiksi siinä, että yritykset jakoivat avoimesti kontakteja ja tietoa keskenään, mikä auttoi koko ekosysteemiä menestymään. Tämä yhteisöllinen lähestymistapa on auttanut suomalaisia peliyrityksiä hyödyntämään toistensa kokemuksia ja resursseja, mikä on osaltaan vahvistanut alan asemaa globaalissa kilpailussa.
Lopulta institutionaalisessa vaiheessa ala vakiinnutti asemansa ja monipuolisti toimintatapojaan. Alan sisällä esimerkiksi perustettiin erilaisia järjestöjä, jotka edistävät monimuotoisuutta ja tasa-arvoa alalla, kuten Women in Games. Lisäksi Suomen pelimuseon perustaminen Tampereelle symboloi alan kypsymistä ja sen kulttuurisen merkityksen tunnustamista. Tämä osaltaan osoittaa sen, että resilientit arvot eivät ole pelkästään taloudellisia työkaluja, vaan ne ovat myös olleet keskeisiä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen merkittävyyden saavuttamisessa.
Institutionaalisessa vaiheessa resilientit arvot, kuten yhteisöllisyys ja avoimuus, eivät olleet enää pelkästään liiketoiminnan tukena, vaan ne auttoivat myös alan kehittymisessä monipuolisemmaksi ja osallistavammaksi. Tämä vaihe osaltaan mahdollisti myös sen, että pelialan toimijat alkoivat vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa, esimerkiksi pyrkimällä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi Suomeen.
Lopuksi
Suomalainen peliteollisuus on esimerkki siitä, miten resilienttien arvojen avulla voidaan luoda kestävä ja menestyvä ekosysteemi. Vaikka ala on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, sen perusarvot, kuten avoimuus, yhteistyö ja yhteisöllisyys, ovat säilyneet vahvoina ja tukeneet sen kehitystä. Näiden arvojen avulla suomalainen peliteollisuus on pystynyt kohtaamaan ja ylittämään monia haasteita, samalla kun se on saavuttanut merkittävää kaupallista menestystä. Esimerkiksi alan yhteisöllisyys ja Suomessa vaalittu työn ja vapaa-ajan tasapaino on auttanut houkuttelemaan alalle kansainvälistä työvoimaa. Ja vaikka pelialan kasvun hidastuminen kansainvälisellä tasolla on osaltaan myös vaikuttanut suomalaisiin peliyrityksiin, Suomen pelialan kansainvälisestikin ainutlaatuinen maine ja tapa toimia ovat auttaneet alan yrityksiä selviämään.
Tulevaisuudessa resilienttien arvojen monipuolistuminen voi avata uusia mahdollisuuksia ja haasteita, mutta ne tulevat edelleen olemaan keskeisessä asemassa suomalaisen peliteollisuuden menestyksessä. Arvojen monipuolistuminen voi osaltaan edesauttaa esimerkiksi siinä, että pelejä kehitetään yhä laajemmille asiakasryhmille, jolloin peliyritykset voivat mahdollisesti kasvattaa liiketoimintaansa. Samalla arvojen monipuolistuminen voi toisaalta myös vähentää Suomen pelialan sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, jos arvot alkavat kilpailemaan keskenään. Onkin kiinnostavaa nähdä, miten arvot muokkaavat Suomen pelialan kehitystä jatkossa ja miten ne auttavat suomalaista peliteollisuutta pysymään kilpailukykyisenä globaalilla tasolla.